Aloitin koiraharrastukseni koiranäyttelyistä joissa innostuin kiertämään jo ensimmäisen oman koirani kiinanharjakoira uros Shademate Dilbert ”Pera” ( s.2004 ) kanssa. Sittemmin kiinanharjakoiria oli kotona yhteensä kuusi. Suomenpystykorva Jokikylän Ristiina ”Ritu” ( s. 2009) tupsahti tupaan miehen metsäkaveriksi jolloin koiraluku oli parhaimmillaan seitsemän.
Näyttelyt veivät minua aina Montenegroon ja Romaniaan saakka ja parhaiden menestynyt näyttelykoirani oli Silent Key’s Nightless Night ”Tumppi” ( s.2010) joka oli oman koirani Sun Dan My Black Magic ”Mara” poika. Omistin myös Maran emän Bradwen Beloved ”Honey” kuusi sen viimeistä vuotta ja Honeyn kanssa pääsimme mukaan mm. Champpareihin Veteran of Veterans gaalaan.
Maran kanssa aloitin agilityn, mutta innostuin siitä kunnolla Kaken, Sun Dan Super Goofy (s.2007) kanssa. Kaken kanssa rämmittiin vuosia ykkösissä kunnes löysin koulutusta kisaavalle koirakolle ja etenimme nopeasti kakkosten läpi kolmosiin ja teimme 4kk aikana 6 nollaa ja jäimme yhtä nollaa vajaaksi SM-kisahaaveista. Tämän jälkeen Kakelta hajosi polvi ja se jäi eläkkeelle agiltystä. Kaken kanssa kokeiltiin vielä rally-tokoa eläkeharrastuksena, mutta sen kuivasilmän pahennuttua harrastukset jouduttiin jättämään. Toinen kisakoirani oli Kiikunkaakun Nää On Mun Maita ”Brum” jonka kanssa kisasimme kakkosluokkaan saakka. Brumin ohella minulla oli lainakoira May joka nousi myös kakkosiin. Totesin kiinanharjakoirien toimintakyvyttömyyden ja huonon motivoitumisen hankaliksi harrastuskoiran ominaisuuksiksi ja sytyttyäni lajiin halusin enemmän. Pitkän tutkimisen jälkeen päädyin pitkäkarvaiseen pyreneittenpaimenkoiraan ja yli vuoden odotuksen jälkeen Berger d’Arbazile Saut de Hurler Louve ”Pii” ( s.2016 ) muutti laumaamme.
Piin kanssa aloitin harrastusuran rally-tokosta ja agilityä opeteltiin rauhalliseen tahtiin. Kasvattajan mieliksi järjestin myös tilaisuuden Piille käydä lampailla ja jäin kerrasta koukkuun. Pii on harrastanut lammaspaimennusta siis 8kk ikäisestä saakka. Piin kanssa nousimme agilityssä nopeasti kolmosluokkaan, vaikka kuninkuusluokassa tulokset antoivat odottaa itseään. Vuonna 2020 saimme SM-nollat kasaan, mutta SM kisoja ei järjestetty. 2021 pääsimme osallistumaan SM-kilpailuihin ja lisäksi Ranking sijoituksemme riitti myös HalliSM – kisoihin! Pii saavutti agilityvalionarvon vuonna 2020 ja sillä on myös kaksi hyppysertiä.
Pii on kunnostautunut myös hiljalleen hiipumaan alkaneen näyttelyharrastuksen osalta ja se on ensimmäinen C.I.B & C.I.E pyreneittenpaimenkoira lukuisien muotovalionarvojen lisäksi. Pii on myös paimennusurallaan tehnyt historiaa nousten ensimmäisenä pyrtsinä PAIM3 luokkaan saaden sieltä myös koulutustunnuksen. Pii on kisannut uransa vielä näillä uusilla tiukemmilla säännöillä joissa luokkanousuun ei riitä enää hyväksytty tulos.
Pyreneittenpaimenkoirat veivät Piin myötä sydämeni joten taloon muutti muutaman vuoden päästä myös Berger d’Arbazile Musée du Louvre ”Päre” joka on jäänyt jo täysin paitsioon näyttelyiden osalta. Sen kanssa on keskitytty paimennunkseen ja agiltyyn. Päre suoritti paimennuksen esikokeen muutaman kuukauden yli kaksi vuotiaana ja seuraavana päivänä saavutti vielä PAIM1 koulutustunnuksen ykkösluokasta. Agility ura starttaillaan vielä 2021 aikana.
Pii teki pennut 2022 keväällä ja tästä katraasta kotiin jäi Pinna eli Berger d’Arbazile Saut d’Unique Licorne. Pinna on se tilaamani Pii2.0 ja siinä on hyvin erillaisia ominaisuuksia vaikka jotain tuttuakin on. Pinnan kanssa maailma on vielä aivan auki eikä ole juurikaan hajua mihin meidän matka vielä vie 🙂